Osa 3

Hajauttaminen. Lähes jokainen sijoitusopas neuvoo aloittelevia sijoittajia hajauttamaan. Tämä on lähestulkoon koomista, sillä melkein kaikesta muusta sijoitusoppaat ja -neuvojat ovat eri mieltä. Mutta hajauttaminen, se on avain onneen, ainoa ilmainen lounas ja niin edespäin. Siispä, muutama sana hajauttamisesta, ja sen autuaaksi tekevyydestä/tekemättömyydestä.

”Älä laita kaikkia munia samaan koriin”. Sanonta, jonka jokainen on varmasti kuullut joskus, mutta jonka alkuperästä kenelläkään ei ole mitään tietoa. Ilmeisesti joku on joskus jossakin laittanut kaikki kananmunansa samaan koriin, pudottanut korin ja keksinyt tästä yleismaailmallisen opetuksen. Mene ja tiedä, sanoisi Tapio Suominen.

Sijoittamisesta puhuttaessa klassinen esimerkki hajauttamisesta on tilanne, jossa on mahdollisuus ostaa kahden eri yhtiön osakkeita, jäätelöfirman (A) ja sateenvarjotehtaan (B). Yhtiö A menestyy, mikäli tuleva kesä on aurinkoinen ja helteinen, kun taas yhtiö B menestyy, jos kesästä tulee ”suomalainen” (poikkeus vahvistaa säännön!). Mikäli ostat vain jäätelöfirman osakkeita, ja kesä sattuu olemaan sateinen, häviät osan sijoittamistasi varoista. Sama pätee tietenkin päinvastoin.

Mutta jos ostat molempien osakkeita samassa suhteessa, minimoit riskisi hävitä rahaa. Saat myös varmasti voittoa, jos aurinkoinen kesä kasvattaa jäätelöfirman myyntiä enemmän kuin laskee sateenvarjotehtaan vastaavaa, sekä päinvastoin. Eikö kuulostakin helpolta, sitten vain etsimään oikeita osakkeita! Mutta todellisuus, tuo paholainen, on aina hieman monimutkaisempaa kuin mukavat ajatusleikit. Esimerkiksi kahta osaketta, jotka kehittyvät joka tilanteessa täysin vastakkaisiin suuntiin, eli niillä on ns. täydellinen negatiivinen korrelaatio, on mahdotonta löytää.  

On kuitenkin tutkittu tosiasia, että useampaan osakkeeseen sijoittaminen, eli hajauttaminen pienentää sijoituksiin liittyvää riskiä. Yleisesti ottaen riskiä mitataan sillä, kuinka paljon sijoitusten tuotto vaihtelee, ei ainoastaan alaspäin, vaan myös ylöspäin. Tämä on hyvä pitää mielessä, eli hajauttamalla pienennetään paitsi riskiä, myös mahdollisuuksia suuriin voittoihin. Siksi (teoreettisessa) tilanteessa, jossa tietäisit varmaksi, että kesästä tulee sateinen, sinun kannattaisi laittaa kaikki rahasi kiinni aiemmin mainitun sateenvarjotehtaan osakkeisiin. Tuossa tilanteessa hajauttaminen myös jäätelöfirmaan pienentäisi tosiaan riskiä, mutta myös tulevia voittoja.

Taas kerran, todellisuus on kuitenkin tylsää ja välillä lannistavaa. Vaikka maailmasta löytyisikin vain kahta täydellisen negatiivisesti korreloivaa osaketta, kuten jäätelö- ja sateenvarjotehtaiden osakkeet, parhainkaan meteorologi ei voi tietää tulevan kesän sadetilannetta varmasti. Puhumattakaan amatöörisijoittajista.

Siispä, hajauttaminen kannattaa. Se on avain onneen ja ainoa ilmainen lounas. Ja niin edespäin.

Osa 2

Moikka taas!

Lupasin itselleni, että tulen päivittämään tätä blogia kohtalaisen säännöllisesti. Pyrkimykseni on, että julkaisen jotain noin kerran viikossa, jotta säilytän rytmin paitsi omassa, myös kaikkien mahdollisten lukijoiden kiireisissä elämissä! Kohteliasta, eikö?

Mutta asiaan. Viime tekstissä kerroin jo hieman omasta sijoitustaustastani. Tämä on hiukan kiusallista, mutta minun pitää jo näin toisessa kirjoituksessani oikaista aiemmin kirjoittamaani, sillä viimeksi kertomani tiedot omasta ensisijoituksestani Nesteeseen kesällä 2014 olivat vain puoliksi totta. Olin nimittäin sijoittanut tuota aiemmin jo äitiäni bulvaanina käyttäen 500 euroa erääseen sijoitusrahastoon. 

Rahastot koostuvat useista osakkeista tai koroista ja niitä hallinnoivat salkunhoitajat. Koska salkunhoitajat haluavat palkkion työstään (nuo ryökäleet), rahastoihin sijoitetuista rahoista osa menee juokseviin kuluihin, jotka pienentävät niiden tuottoa. Koska varmasti voittavaa strategiaa tai salkunhoitajaa ei ole vielä tähän päivään mennessä löytynyt, rahastojen menestys on vaihtelevaa. Kulut kuitenkin tulee maksaa menestyksestä huolimatta, ja keskimäärin aktiivisesti hoidettujen rahastojen tuotto jää koko markkinoiden keskimääräisen tuoton taakse juuri kulujen verran.

Toinen, viisaampi vaihtoehto rahastoille ovat niin sanotut indeksirahastot. Niitä ei hoida kukaan ihminen, vaan indeksirahastot muodostuvat automaattisesti kohdeindeksin mukaisesti. Kohdeindeksi voi olla esimerkiksi Helsingin pörssin kehitystä kuvaava OMXH-indeksi, jonka arvo muuttuu samalla tavalla, kuin Helsingin pörssiin listattujen 129 osakkeen arvo. Näitä osakkeita ovat esimerkiksi Nokia, UPM, Kone ja Nordea.

Yksi vaihtoehto suorille osakesijoituksille ovat siis rahastot, sekä aktiivisesti hoidetut, että halvemmat (ja paremmat) indeksirahastot. Suorat osakesijoitukset, esimerkiksi se, että ostat 100 kappaletta Nokian osakkeita, ovat kuitenkin minun mielestäni mielenkiintoisempia, kuin tylsät ja järkevät rahastosijoitukset useammastakin syystä.

Ensinnäkin, eri yhtiöihin tutustuminen mahdollisia sijoituskohteita kartoittaessa on yleissivistävää ja mielenkiintoista puuhaa. Toisekseen, jos tarpeeksi sijoittaa yksittäisiin osakkeisiin, jossain kohdassa osut luultavasti oikeaan, ja sijoituksesi arvo kasvaa. Tällöin se, että olet valinnut ”oikean” osakkeen itse, tuo miellyttävän, jopa euforisen tunteen. Kolmanneksi, yksittäiset osakesijoitukset tarjoavat mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, mutta riski menettää sijoitetut varat myös kasvaa, mikä on kieltämättä hieman kiusallista.

Niin, piti vielä kertoa hieman lisää tuosta ensimmäisestä suorasta osakesijoituksestani Nesteeseen. Ajattelin tuolloin kesällä 2014 parikymppisenä vastavalmistuneena pojankloppina todella suoraviivaisesti. Perustelin mielessäni itselleni, että Nesteen on pakko olla hyvä sijoitus, koska maailmasta loppuvat uusiutumattomat energiavarat ja Neste panostaa (ainakin kotisivujensa mukaan) paljon ympäristöystävällisiin tuotteisiin, kuten biodieseliin.

Näin jälkikäteen ajateltuna, vaikka Nesteen kurssi kyllä noin nelinkertaistui tuosta hetkestä tähän päivään, syyt olivat luultavasti hieman monimutkaisemmat. En jaksa uskoa, että ammatikseen sijoituskohteita päivittäin analysoivat kokivat ahaa-elämyksen myöhemmin, ja ymmärsivät kanssani saman asian. En ollut siis varmasti oikeassa, mutta pystyin perustelemaan itselleni jotakuinkin järkevästi, miksi Nesteeseen kannatti sijoittaa.

Halu perehtyä eri yhtiöihin, sekä niiden tulevaisuudennäkymiin, ovat mielestäni tärkeitä sijoittamisen aloittamisessa, miksei myös myöhemminkin. Ja jos sattuu osumaan oikeaan, sitä mielihyvää ei voita moni asia maailmassa, ja uusia sijoituskohteita alkaa etsimään aivan uudella innolla. Tällöin saattaa jopa paitsi sivistää itseään, kerätä myös mukavasti säästöjä pahan päivän varalle!

Palataan asiaan, kiitos mielenkiinnosta!  

    

x