Osa 3

Hajauttaminen. Lähes jokainen sijoitusopas neuvoo aloittelevia sijoittajia hajauttamaan. Tämä on lähestulkoon koomista, sillä melkein kaikesta muusta sijoitusoppaat ja -neuvojat ovat eri mieltä. Mutta hajauttaminen, se on avain onneen, ainoa ilmainen lounas ja niin edespäin. Siispä, muutama sana hajauttamisesta, ja sen autuaaksi tekevyydestä/tekemättömyydestä.

”Älä laita kaikkia munia samaan koriin”. Sanonta, jonka jokainen on varmasti kuullut joskus, mutta jonka alkuperästä kenelläkään ei ole mitään tietoa. Ilmeisesti joku on joskus jossakin laittanut kaikki kananmunansa samaan koriin, pudottanut korin ja keksinyt tästä yleismaailmallisen opetuksen. Mene ja tiedä, sanoisi Tapio Suominen.

Sijoittamisesta puhuttaessa klassinen esimerkki hajauttamisesta on tilanne, jossa on mahdollisuus ostaa kahden eri yhtiön osakkeita, jäätelöfirman (A) ja sateenvarjotehtaan (B). Yhtiö A menestyy, mikäli tuleva kesä on aurinkoinen ja helteinen, kun taas yhtiö B menestyy, jos kesästä tulee ”suomalainen” (poikkeus vahvistaa säännön!). Mikäli ostat vain jäätelöfirman osakkeita, ja kesä sattuu olemaan sateinen, häviät osan sijoittamistasi varoista. Sama pätee tietenkin päinvastoin.

Mutta jos ostat molempien osakkeita samassa suhteessa, minimoit riskisi hävitä rahaa. Saat myös varmasti voittoa, jos aurinkoinen kesä kasvattaa jäätelöfirman myyntiä enemmän kuin laskee sateenvarjotehtaan vastaavaa, sekä päinvastoin. Eikö kuulostakin helpolta, sitten vain etsimään oikeita osakkeita! Mutta todellisuus, tuo paholainen, on aina hieman monimutkaisempaa kuin mukavat ajatusleikit. Esimerkiksi kahta osaketta, jotka kehittyvät joka tilanteessa täysin vastakkaisiin suuntiin, eli niillä on ns. täydellinen negatiivinen korrelaatio, on mahdotonta löytää.  

On kuitenkin tutkittu tosiasia, että useampaan osakkeeseen sijoittaminen, eli hajauttaminen pienentää sijoituksiin liittyvää riskiä. Yleisesti ottaen riskiä mitataan sillä, kuinka paljon sijoitusten tuotto vaihtelee, ei ainoastaan alaspäin, vaan myös ylöspäin. Tämä on hyvä pitää mielessä, eli hajauttamalla pienennetään paitsi riskiä, myös mahdollisuuksia suuriin voittoihin. Siksi (teoreettisessa) tilanteessa, jossa tietäisit varmaksi, että kesästä tulee sateinen, sinun kannattaisi laittaa kaikki rahasi kiinni aiemmin mainitun sateenvarjotehtaan osakkeisiin. Tuossa tilanteessa hajauttaminen myös jäätelöfirmaan pienentäisi tosiaan riskiä, mutta myös tulevia voittoja.

Taas kerran, todellisuus on kuitenkin tylsää ja välillä lannistavaa. Vaikka maailmasta löytyisikin vain kahta täydellisen negatiivisesti korreloivaa osaketta, kuten jäätelö- ja sateenvarjotehtaiden osakkeet, parhainkaan meteorologi ei voi tietää tulevan kesän sadetilannetta varmasti. Puhumattakaan amatöörisijoittajista.

Siispä, hajauttaminen kannattaa. Se on avain onneen ja ainoa ilmainen lounas. Ja niin edespäin.

Osa 2

Moikka taas!

Lupasin itselleni, että tulen päivittämään tätä blogia kohtalaisen säännöllisesti. Pyrkimykseni on, että julkaisen jotain noin kerran viikossa, jotta säilytän rytmin paitsi omassa, myös kaikkien mahdollisten lukijoiden kiireisissä elämissä! Kohteliasta, eikö?

Mutta asiaan. Viime tekstissä kerroin jo hieman omasta sijoitustaustastani. Tämä on hiukan kiusallista, mutta minun pitää jo näin toisessa kirjoituksessani oikaista aiemmin kirjoittamaani, sillä viimeksi kertomani tiedot omasta ensisijoituksestani Nesteeseen kesällä 2014 olivat vain puoliksi totta. Olin nimittäin sijoittanut tuota aiemmin jo äitiäni bulvaanina käyttäen 500 euroa erääseen sijoitusrahastoon. 

Rahastot koostuvat useista osakkeista tai koroista ja niitä hallinnoivat salkunhoitajat. Koska salkunhoitajat haluavat palkkion työstään (nuo ryökäleet), rahastoihin sijoitetuista rahoista osa menee juokseviin kuluihin, jotka pienentävät niiden tuottoa. Koska varmasti voittavaa strategiaa tai salkunhoitajaa ei ole vielä tähän päivään mennessä löytynyt, rahastojen menestys on vaihtelevaa. Kulut kuitenkin tulee maksaa menestyksestä huolimatta, ja keskimäärin aktiivisesti hoidettujen rahastojen tuotto jää koko markkinoiden keskimääräisen tuoton taakse juuri kulujen verran.

Toinen, viisaampi vaihtoehto rahastoille ovat niin sanotut indeksirahastot. Niitä ei hoida kukaan ihminen, vaan indeksirahastot muodostuvat automaattisesti kohdeindeksin mukaisesti. Kohdeindeksi voi olla esimerkiksi Helsingin pörssin kehitystä kuvaava OMXH-indeksi, jonka arvo muuttuu samalla tavalla, kuin Helsingin pörssiin listattujen 129 osakkeen arvo. Näitä osakkeita ovat esimerkiksi Nokia, UPM, Kone ja Nordea.

Yksi vaihtoehto suorille osakesijoituksille ovat siis rahastot, sekä aktiivisesti hoidetut, että halvemmat (ja paremmat) indeksirahastot. Suorat osakesijoitukset, esimerkiksi se, että ostat 100 kappaletta Nokian osakkeita, ovat kuitenkin minun mielestäni mielenkiintoisempia, kuin tylsät ja järkevät rahastosijoitukset useammastakin syystä.

Ensinnäkin, eri yhtiöihin tutustuminen mahdollisia sijoituskohteita kartoittaessa on yleissivistävää ja mielenkiintoista puuhaa. Toisekseen, jos tarpeeksi sijoittaa yksittäisiin osakkeisiin, jossain kohdassa osut luultavasti oikeaan, ja sijoituksesi arvo kasvaa. Tällöin se, että olet valinnut ”oikean” osakkeen itse, tuo miellyttävän, jopa euforisen tunteen. Kolmanneksi, yksittäiset osakesijoitukset tarjoavat mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, mutta riski menettää sijoitetut varat myös kasvaa, mikä on kieltämättä hieman kiusallista.

Niin, piti vielä kertoa hieman lisää tuosta ensimmäisestä suorasta osakesijoituksestani Nesteeseen. Ajattelin tuolloin kesällä 2014 parikymppisenä vastavalmistuneena pojankloppina todella suoraviivaisesti. Perustelin mielessäni itselleni, että Nesteen on pakko olla hyvä sijoitus, koska maailmasta loppuvat uusiutumattomat energiavarat ja Neste panostaa (ainakin kotisivujensa mukaan) paljon ympäristöystävällisiin tuotteisiin, kuten biodieseliin.

Näin jälkikäteen ajateltuna, vaikka Nesteen kurssi kyllä noin nelinkertaistui tuosta hetkestä tähän päivään, syyt olivat luultavasti hieman monimutkaisemmat. En jaksa uskoa, että ammatikseen sijoituskohteita päivittäin analysoivat kokivat ahaa-elämyksen myöhemmin, ja ymmärsivät kanssani saman asian. En ollut siis varmasti oikeassa, mutta pystyin perustelemaan itselleni jotakuinkin järkevästi, miksi Nesteeseen kannatti sijoittaa.

Halu perehtyä eri yhtiöihin, sekä niiden tulevaisuudennäkymiin, ovat mielestäni tärkeitä sijoittamisen aloittamisessa, miksei myös myöhemminkin. Ja jos sattuu osumaan oikeaan, sitä mielihyvää ei voita moni asia maailmassa, ja uusia sijoituskohteita alkaa etsimään aivan uudella innolla. Tällöin saattaa jopa paitsi sivistää itseään, kerätä myös mukavasti säästöjä pahan päivän varalle!

Palataan asiaan, kiitos mielenkiinnosta!  

    

x

Osa 1

Moikka!

Ajattelin alkaa kirjoittamaan blogia. Tämän blogin olisi tarkoitus olla jonkin sortin sijoitusblogi ja tarkoitukseni olisi yrittää avata hieman omia ajatuksiani sijoittamiseen liittyen, sekä kannustaa jokaista ajattelemaan, säästämään ja sijoittamaan itse. En kuitenkaan halua rajata tulevia tuotoksiani mihinkään tiukkaan kategoriaan, joten pidätän oikeudet muutoksiin aiheissa. Yhden asian voin kuitenkin luvata; en tule antamaan yhden yhtä pukeutumis-, syömis- tai sijoitusvinkkiä. Ja jos tulen, älkää noudattako niitä.  

Voisin aluksi kertoa hieman taustastani, anonymiteetin suomissa tiukoissa rajoissa tietenkin. Olen reilu parikymppinen opiskelija Vaasasta. Opiskelen, yllätys yllätys, kauppatieteitä, sillä eihän kylteri ilman omaa sijoitusblogia ole kylteri eikä mikään. Tiedostan toki olevani suorastaan kävelevä stereotypia, mutta älkää antako sen häiritä itseänne, niin minäkään en tuo asiaa enää suuremmin esille. Toivottavasti.

Toistaiseksi vielä lyhyen ja ei-niin-menestyksekkään sijoitusurani aloitin vuonna 2014 ostamalla Nesteen osakkeita kurssilla 15,03. Tällä hetkellä samaisen yhtiön kurssi huitelee 70 euron tietämillä. Myin kuitenkin ensimmäiset osakkeeni jo puoli vuotta niiden ostamisen jälkeen tammikuussa 2015 niinkin analyyttisesta syystä, kuin armeijan aiheuttaman rahapula. Kiitos Suomen Puolustusvoimien, menetin siis paitsi vuoden elämästäni, myös mukavat tuotot. Koska pyrin oppimaan virheistäni, tarkoitukseni on jättää sekä rahapulasta johtuvat osakkeiden myymiset, että seuraavat kertausharjoitukset välistä. Olen onnistunut toistaiseksi noin puolessa näistä tavoitteista.   

Tässä ensimmäisessä kirjoituksessani ajattelin avata hieman sijoittamisen perusasioita. Omaa niin sanottua sijoitusfilosofiaani pyrin raottamaan seuraavissa kirjoituksissa enemmän, mutta jotta jokainen (mahdollinen) lukija pysyy varmasti kärryillä, lähdetään liikkeelle ihan perusasioista.

Ensimmäiseksi, on tärkeä tietää, mitä ylipäätään ostetaan, kun sijoitetaan. Osake on yksinkertaisesti ilmaistuna osuus yhtiöstä. Kun omistat yhden osakkeen, omistat osuutesi verran yhtiöstä. Jos esimerkiksi yhtiöllä on yhteensä 100 osaketta, yhden omistamalla omistat yhden prosentin kyseisestä (osake)yhtiöstä. On olemassa myös esimerkiksi rahastoja, sekä monimutkaisempia sijoitusvälineitä, mutta niihin palaan mahdollisesti myöhemmin. Monimutkaisempiin instrumentteihin (kyllä, sijoitusinstrumentteihin) en välttämättä palaa, etten nolaa itseäni tämän enempää.

Keskitytään siis osakkeisiin. Osakkeet ovat monessakin mielessä kinkkisiä. Ensinnäkin, yhtiöt niiden takana ovat kaikki täysin erilaisia. Jos olemme ostamassa jotain tavaraa, sanotaan vaikka televisiota, voimme helposti verrata kahden samanlaisen television hintoja. Voimme myös asiaan perehtymällä, tai Gigantin geelitukkia konsultoimalla, vertailla suhteellisen helposti eri mallisten televisioiden ominaisuuksia ja näin ollen valita itsellemme hinta-laatusuhteeltaan parhaan television.

Sijoittaminen on periaatteessa täysin samanlaista, kuin television ostaminen; pyrimme valitsemaan sellaisen yhtiön osakkeita, joiden hinta-laatusuhde on kaikkein paras. Asiaan itse perehtyminen on vain huomattavasti monimutkaisempaa yhtiöiden moninaisuuden vuoksi, eikä geelitukkien konsultointikaan ole usein järkevää heidän (meidän?) omien intressiensä, asiantuntemattomuutensa sekä kovien palkkapyyntöjensä vuoksi.

Asia ei myöskään todellisuudessa ole ihan näin yksinkertaista. Vaikka onnistuisit löytämään yhtiön, joka on laadultaan ylivertainen, mutta silti halpa, et hyödy siitä paljoakaan, elleivät myös muut tajua tätä tosiseikkaa ja osta samaisen yhtiön osakkeita. Tällöin osakkeen arvo kasvaa ja saat tuottoa, joka tietenkin on monen, todennäköisesti jokaisen, sijoittajien tavoite.

Yhtiöiden laadun mittarina voidaan käyttää montaa eri mittaria, mutta yleisesti ottaen yhtiö on sitä laadukkaampi, mitä enemmän se tekee voittoa. Tästä syystä yksi paljon käytetty luku, joka pyrkii mittamaan osakkeen hinta-laatusuhdetta, on niin sanottu P/E-luku. Hienon kuuloinen termi, jonka kirjaimet tulevat englanninkielisistä sanoista price (hinta) ja earnings (tulot). 


P/E-luku kertoo siis osakkeen hinnan suhdetta tuloihin. Esimerkiksi, mikäli yhtiö AB:n markkina-arvo, osakkeiden määrä kerrottuna yksittäisen osakkeen hinnalla, olisi 100 euroa ja se tekisi voittoa vuodessa 10 euroa, olisi yhtiön P/E-luku 10. Toisin sanoen, yhtiöllä menisi 10 vuotta tuottaa arvonsa verran voittoa, olettaen tietenkin, että voitto pysyisi samana tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen, mitä pienempi P/E-luku yhtiöllä on, sitä parempi se on hinta-laatusuhteeltaan.

Muistakaa kuitenkin, että P/E-luku ei yksinään kerro vielä yhtiön osakkeesta paljoakaan. Mutta se on mielestäni hyödyllinen työkalu ostettavia osakkeita vertailtaessa, jonka ymmärtämällä sijoittamisessa pääsee mukavasti alkuun.

Tässä kaikki tältä erää, kiitos mielenkiinnosta!